Haikein tuntein

Kaikki pennut ovat menneet kaupaksi nyt. Viimeinen tyttö lähti pari päivää sitten ja kaksi viimeistä urosta lähtevät tänään ja huomenna. Jään kaipaamaan pentuja, mutta olen myös iloinen että ne saivat hyvät kodit. 

On vielä huonompia uutisia. Koirien omistaja soitti Cinnan kasvattajalle. Omistaja ei enää pärjää neljän koiran kanssa. Cinna ei kuuntele lenkeillä, eikä meinaa lopettaa kiskomista. Lähes kaikkia konsteja on sen kanssa jo kokeiltu. Naapureilta tulee vihaisia soittoja ja viestejä Cinnan haukkumisen takia. Cinna on niin energinen koira, että se tarvitsee toisenlaisen kodin. Rauhallisemman, missä sen haukkuherkkyys ei haittaa.

Tänään lähetämme kasvattajalle kuvia. Hän ottaa Cinnan ehkä takaisin, tai etsii sille uuden kodin. En kestä tätä. Meidän pieni Cinna. En halua sen lähtevän, vaikka se osaakin olla vaikea.

Eilen olin Akun ja Maisan kanssa metsälenkillä. Vanha metsäpolkumme on hakkuun jäljiltä hieman umpeutunut, mutta Aku löysi polun helposti ja johdatti meidät sen läpi. Eilen ukkosti hieman kun olin lenkillä, niin en uskaltanut viedä koiria veteen. Korvaukseksi ne sitten pääsivätkin hieman pidemmälle metsälenkille.

Yleensä en halua kauheasti itsestäni kuvia, koska en ole niissä koskaan edukseen. Kampaajalla käytyäni tosin uskalsin nyt parit kuvat ottaa, enkä kyllä oikein pidä näistäkään kuvista. 

Kesäsuunnitelmani alkavat jo vähän rakentua. Sain toisen kesätyöpaikan, joten työt alkavat juhannuksen jälkeen. Kesäni on tähän mennessä ollut aika yksinäinen, mutta ehkä se vielä tästä paranee. Tärkeintä on että saan viettää paljon aikaa eläinten kanssa. Ratsastamassa käyn kolme kertaa viikossa ratsastuskoululla ja vielä lisäksi muutaman kerran viikossa "vuokraponillani" Ammulla. Koirien kanssa ehdin myös viettää aikaa joka päivä näin lomalla!

Kuvassa viimeinen tyttö.

Toivottavasti Cinnan tilanne nyt ratkeaa. Kovasti tahtoisin sen jäävän, mutta ymmärrän kyllä omistajankin kannan. Nyt lähden katsomaan, vieläkö siellä on pentuja tallella, vai onko ne jo haettu.